Rantojen muoviroskasta kengäksi – Lidlin uusien kenkien pintamateriaali valmistettu kierrätetystä muovista
Lidl tuo lauantaina 29.8.2020 myyntiin erän kierrätetyistä muovipulloista valmistettuja vapaa-ajankenkiä. Kengän pintamateriaali on valmistettu kierrätetyistä PET-muovipulloista, joista osa on kerätty Aasian rannoilta ja saarilta. Rannoilta kerätyt pullot on pelastettu tekstiilimateriaaliksi ennen mereen huuhtoutumista. Lidl toteuttaa Suomessakin emoyhtiönsä Schwarz Groupin kansainvälistä REset Plastic -muovistrategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on poistaa muoviroskaa luonnosta ja luoda muovista uusia innovaatioita.Maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa, ja vuoteen 2050
Kuluttajat odottavat yrityksiltä yhä enemmän tietoa siitä, millaisissa oloissa tuotteita valmistetaan. Erityisesti ihmisoikeudet ja elämiseen riittävä palkka pitkissä tuotantoketjuissa puhuttavat. Lidl on sitoutunut vaativiin vastuullisuusperiaatteisiin ja odottaa samaa tavarantoimittajiltaan. Viimeisen vuoden aikana yhtiö on liittynyt peräti kolmeen merkittävään, kansainväliseen aloitteeseen.Lidl on mukana useissa kansainvälisissä vastuullisuussitoumuksissa. Viimeisen vuoden aikana Lidl on liittynyt kolmeen merkittävään aloitteeseen.
ACT on ensimmäinen maailmanlaajuinen sitoumus, jolla
Lidlissä kierrätysaste on huippuluokkaa, ja nyt sen on todentanut myös ulkopuolinen auditoija. Lidlin kaikki jakelukeskukset Suomessa saavuttivat UL:n kierrätysastearvioinnissa Zero Waste to Landfill Platinum -tason. Jakelukeskusten kierrätysaste on huikeat 100 prosenttia.Lidlissä tehdään jatkuvasti töitä ympäristön hyväksi, mikä näkyy esimerkiksi korkeana kierrätysasteena. Kansainvälisen turvallisuusalan organisaation UL:n (Underwriters Laboratories) tekemissä kierrätysastevarmennuksissa kaikki Lidlin jakelukeskukset Suomessa saavuttivat 100 prosentin kierrätysasteen. Tämä tarkoittaa sitä,
Lidl Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2025 on rutkasti lähempänä, sillä kauppaketjun oman toiminnan päästöt vähenivät noin 40 prosenttia tilikaudella 2019. Kierrätysaste säilyi yli 90 prosentissa ja hävikkiin päätyvän ruoan osuus noin puolessatoista prosentissa. Henkilöstön tyytyväisyys parani entisestään. Lidlin vastuullisuusteot viime vuodelta kokoava katsaus on juuri julkaistu.Lidl Suomen omasta toiminnasta syntyvät päästöt vähenivät 40 prosenttia tilikaudella 2019 eli maaliskuusta 2019 helmikuuhun 2020. Päästöjen voimakas lasku selittyy sillä, että Lidl siirtyi käyttämään vain
Lidl ja 4H-liitto istuttavat Mikkelin joutomaille kymmenentuhatta tainta. Viiden hehtaarin Lidl-metsä sitoo yhden Lidl-myymälän rakentamisesta ja käytöstä syntyvät päästöt. Taimiteko on osa Lidlin ilmastotyötä, jonka päätavoite on tehdä Lidlin omasta toiminnasta hiilineutraalia vuoden 2025 loppuun mennessä.Suomen hiilinielut kasvavat viidellä hehtaarilla, kun Mikkeliin Etelä-Savoon aletaan istuttaa uutta Lidl-metsää. Lidlin ja 4H-liiton yhteisessä Taimiteossa istutetaan 10 000 männyntainta. Taimet istutetaan Mikkeliin energiayhtiö Vapon entiselle suoalueelle.
− Hiilinielujen
Lidlin hukka-ale on otettu vastaan innostuneesti. Hävikin välttäminen on suomalaisille arkea ja se nähdään tehokkaana tapana hillitä ruoan ilmastovaikutuksia.Syksyllä 2019 Lidlin myymälöihin kautta maan saapunut hukka-ale on ollut menestys. Monessa myymälässä aamulla myyntiin laitetut hukka-alen hävikkihevilaatikot myydään pois silmänräpäyksessä. Kahden euron hävikkihevilaatikosta on tullut tavoiteltu erikoisuus, jonka ostamisesta ihmiset postaavat someenkin.
Lidlissä hävikin osuus kaikista ruokakiloista on 1,46 prosenttia mikä on kaupan alan paras lukema. Hukka-ale on yksi Lidlin
Hävikki ja energiankulutus alas, kiertotalous ylös, hiilijalanjälki nollaan! Mutta miten? Keskiviikkona 12.6. klo 14–15 järjestämme Twitterissä tiiviin chatin, jossa keskustellaan nuukailusta.Meille Lidlissä nuukailu on sitä, että hyvää ei kannata heittää hukkaan – olipa kyse ruuasta, energiasta, muovista tai muista materiaaleista. Kukkaro ja luonto kiittävät.
Twitter-chatissa esitämme Twitter-tilillämme @LidlSuomi tunnin aikana seitsemän kysymystä hävikistä, energiankulutuksesta, materiaalitehokkuudesta, kierrätyksestä, hiilijalanjäljestä ja ruokakaupan tulevaisuudesta. Keskustelijat